Tuoreen kyselyn mukaan lähes puolet vanhemmista murehtii oman lapsen liikkumattomuutta. Sama osuus vanhemmista kertoo lapsen liikkuvan keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Asiantuntijan mukaan lasten liikkumattomuus on todellinen huolenaihe, johon vanhempien syyllistäminen ei kuitenkaan ole ratkaisu. Liikunnallisten rutiinien ja iloa tuottavien asioiden löytäminen on tärkeä askel kohti liikkuvampaa arkea.
HopLop-seikkailupuistoketjun tekemän kyselyn mukaan lasten liikkuminen huolettaa vanhempia. 43 prosenttia kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoo murehtivansa lapsensa liikkumattomuutta vähintäänkin silloin tällöin. Vastaavasti omaa liikkumattomuuttaan murehtii jopa 78 prosenttia.
Enemmistö kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoo, että lapsi liikkuu alle 3 tuntia päivässä (2 tuntia 48 %, 1 tunti 24 %). Joka viides lapsi (24 %) taas liikkuu keskimäärin kolme tuntia päivässä.
”Terveyden edistäjän näkökulmasta lasten liikkumattomuus on oikea ongelma, ja se heijastuu myös jaksamiseen, oppimiseen ja kehitykseen. Tutkimuksista tiedämme, että itseraportoitu tieto on yleensä todellisuutta optimistisempaa. Alle 8-vuotiaiden liikuntasuositus on jopa 3 tuntia päivässä. Sen toteutumisessa ei kuitenkaa auta syyllistäminen tai ulkopuolelta annetut pakotteet”, toteaa sosiaalipsykologi ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen.
Kinnunen painottaa, että tärkeintä on löytää ne tavat, joilla lapsi ja koko perhe tykkää liikkua ja leikkiä arjessa, ja etsiä keinoja niiden lisäämiseen.
HopLopin toimitusjohtaja Kalle Peltola on Kinnusen kanssa täysin samoilla linjoilla siitä, että liikkuminen ei lisäänny hampaita kiristämällä, vaan päinvastoin hölläämällä.
“Kysyimme vanhemmilta, miten lapset tällä hetkellä liikkuvat ja vastauksissa nousi ilahduttavasti esille leikin ja liikunnan yhdistäminen liikkumismuotona. Pihaleikit, omatoiminen liikuminen esimerkiksi kävellen sekä sisäliikunta- ja seikkailupuistot nousivat esille lähes yhtä suosittuina liikkumismuotoina. Juuri monipuolisuus, ja liikkumisen lisääminen ilon ja riemun kautta on mielestäni kaikkein tärkeintä. Meillä lapset ottavat keskimäärin 11 000 askelta 4 tunnin puistoseikkailun aikana ja uskallan väittää, että liikkuminen tapahtuu oikeastaan itsestään leikin varjolla.”
Suurimpina syinä liikkumattomuudelle kyselyyn vastaajat pitävät digitaalisten pelien pelaamista, sarjojen ja elokuvien katselua, vähäistä vapaa-aikaa, sosiaalista mediaa ja koulusta johtuvaa väsymystä.
Kyselyyn osallistuneilta vanhemmilta kysyttiin myös, mikä omassa perheessä on ollut paras keino lisätä lapsen liikkumista. Ratkaisuvinkkeinä annettiin esimerkiksi yhdessä tekeminen, oman esimerkin näyttäminen, leikin kautta liikkuminen, kannustaminen ja kavereiden seura.
Kinnunen allekirjoittaa ehdottomasti vanhempien jakamat vinkit, mutta painottaa myös, että lasten liikuttaminen ei saa jäädä vanhempien harteille, eikä esimerkin näyttäminen ole vain vanhempien vastuulla.
“Ajattelemme helposti kaiken olevan kiinni omasta tai lapsen motivaatiosta tai omista vanhemmuustaidoistamme. Totuus on kuitenkin, että mikäli ympäristö kannustaa liikkumaan ja rutiinit ovat liikunnallisia, motivaation merkitys on varsin vähäinen. Jos lapsen arkeen kuuluu rutiineja, jotka sisältävät liikkumista, kuten pyöräily kouluun tai pihapelit naapurin lasten kanssa, hoituu ainakin suuri osa liikkumisesta omalla painolla. Harrastukset ovat tärkeitä, mutta arkiympäristöllä on iso merkitys lasten liikkumisessa. Jos lapsen sosiaalinen maailma on verkossa, on ymmärrettävää, että leikkipuiston sijaan se vetää puoleensa”, summaa Kinnunen.
Marja Kinnusen 3 vinkkiä liikkuvampaan arkeen:
Omaa ympäristöä on syytä tarkastella kriittisesti ja muokata sitä sellaiseksi, joka liikuttaa lasta – sekä rutiinien että konkretian tasolla. Entä jos olkkarin seinältä löytyisivät puolapuut tai eteisen ovella roikkuisivat renkaat? Mitä pitäisi tapahtua, että päiväkotimatka menisi kävellen tai pyöräillen?
Kivoja asioita on syytä lisätä systemaattisesti arkeen. Tiukan viikkokalenterin sijaan jokainen perheenjäsen voi esimerkiksi vuorollaan valita seuraavan viikon aktiviteetin.
Lapselle pitää muistaa tarjota mahdollisuuksia liikkumiseen, leikkiin ja peleihin. Kunhan lapsille annetaan aikaa ja paikka, käynnistyy leikki usein kuin itsestään. Aktiivinen leikkiminen myös liikuttaa lasta.
* HopLopin teettämän leikki- ja liikkumiskyselyn tiedonkeruu toteutettiin Typeformin kautta 25.1.-3.2.2023. Kyselyyn vastasi 1294 henkilöä.
Seikkailupuisto HopLop
HopLop on Suomen suurin seikkailupuistoketju ja merkittävin yksityinen lasten liikuttaja. HopLop on perustettu vuonna 2005. HopLop ja Leo´s yhdistyivät tammikuussa 2023. Yhtiöllä on yhteensä 68 puistoa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. HopLop haluaa tuoda iloa ja riemua lapsiperheiden arkeen ja tehdä siitä helpompaa turvallisuudesta tinkimättä.
