Tutkimus: Vanhemmat toivovat lapsilleen enemmän paineetonta vapaa-aikaa
Tuoreen, 1000 suomalaisella toteutetun kyselytutkimuksen mukaan käytännössä katsoen jokainen suomalainen toivoisi lasten leikkivän enemmän ja alle 15-vuotiaiden lasten vanhempien mielestä lasten vapaa-aika on liian suorituskeskeistä. Lasten vapaa-aikaan kaivataan lisää liikkumista, leikkimistä sekä omaehtoista aikaa kavereiden kanssa. Niiden tieltä saisivat väistyä ruutuaika sekä liian kova treenaaminen ja kilpaileminen.
Seikkailupuistoja pyörittävän HopLop-konsernin teettämän kyselytutkimuksen* mukaan 30% alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmista kertoo, että lapsi on leikkinyt vain alle 6-vuotiaaksi asti. Viidennes lapsista on leikkinyt 10-vuotiaaksi asti ja vain 11% 11-vuotiaaksi asti. Yllättävän usealla lapsella leikki siis loppuu jo ennen koulun alkamista tai viimeistään ensimmäisten kouluvuosien aikana. Peräti 69% kyselyyn vastanneista alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmista toivoo, että lapsilla olisi enemmän rentoa ja paineetonta vapaa-aikaa läheisten kanssa.
“Lasten vapaa-aika on muuttunut hurjan suorituskeskeiseksi. Ja sama koskee myös meitä aikuisia. Meille tärkeä tavoite on paineettoman vapaa-ajan mahdollistaminen sekä lapsille että heidän vanhemmilleen”, kertoo HopLopin toimitusjohtaja Kalle Peltola. “Pyrimme tarjoamaan koko perheelle inspiroivan ja virikkeellisen ympäristön leikkimiselle ja liikkumiselle.”
Leikin merkitystä ei voi korostaa liikaa
Kysyttäessä mitä vapaa-ajan aktiviteetteja vanhemmat toivoisivat lastensa elämään enemmän, juuri omaehtoinen liikkuminen ja leikkiminen nousivat esille.
“Alle 7-vuotiaiden lasten kohdalla molempia toivoisi lisää noin puolet vanhemmista. Kouluikäisten, eli 7-15-vuotiaiden lasten kohdalla liikkuminen korostuu vielä leikkimistäkin enemmän. Sitä toivoisi lastensa arkeen lisää 65% kyselyyn vastanneista vanhemmista”, HopLopin Peltola summaa.
Näiden toiveiden soisi toteutuvan, sillä leikkiminen ja liikkuminen eivät ainoastaan rikastuta lasten päiviä, vaan ovat keskeisessä roolissa myös lapsen kehityksen kannalta.
“Toimintaterapian näkökulmasta voidaan sanoa, että leikki loppuu usein liian varhaisessa iässä. Leikin tutkimuksessa on todettu, että leikki on keskeinen osa kehitystä ja ikkuna lapsen maailmaan ainakin kahdeksaan ikävuoteen asti”, kertoo lasten toimintaterapeuttina uransa luonut ja nykyään toimintaterapeutteja kouluttava Helena Tigerstedt. “Lapsi vahvistaa leikkiessään motoriikkaansa ja ongelmanratkaisutaitojaan. Leikki myös kehittää lapsen resilienssiä.“
Lelu- ja leikintutkija Katriina Heljakka valmistelee parhaillaan väitöskirjaa teknologisoituvasta leikistä Turun yliopistoon. Hänen mukaansa leikin vähäisyys ja liian varhainen loppuminen on huolestuttava kehityssuunta, jota hän ei kuitenkaan täysin allekirjoita. Kyse on enemmänkin siitä, miten leikki määritellään ja miten siitä puhutaan.
“Ei tee leikille oikeutta, jos sen ajatellaan olevan ainoastaan leluilla leikkimistä tai mielikuvituksellista roolileikkiä. Laajan määritelmän mukaan esimerkiksi pelaaminen voidaan lukea leikiksi. Myös urheilu ja taide ovat mitä suurimmassa määrin leikkiä. Leikki on laaja-alainen ilmiö, joka ei kosketa ainoastaan ihmisiä vaan myös eläimiä. Siinä tarvitaan kommunikaatiota, vuorovaikutustaitoja sekä luovaa itseilmaisua ja se luo yhteisöllisyyttä. On sanottu, että leikki on sosiaalista liimaa”, Heljakka kuvailee.
“Leikissä olennaista on leikki itse. Leikkiessä toiminnalla ei pyritä saavuttamaan mitään ennalta määritettyä päämäärää, vaikka siitä monenlaisia hyötyjä onkin”, Tigerstedt täsmentää.
Hyvä vai paha ruutuaika?
Tutkimustulosten mukaan leikin ja omaehtoisen liikkumisen tieltä saisivat väistyä ainakin ruutuaika ja kova, tavoitteellinen treenaaminen. 26% vanhemmista toivoo vähemmän kovaa treenaamista tai kilpailemista ja 74% toivoo lapsilleen vähemmän paljon puhuttua ruutuaikaa.
“Tässä ajassa ja itsekin vanhempana ymmärrän hyvin sen, että ihmisiä huolettaa se miten olemme itse kukin paljon mobiililaitteiden kanssa tekemisissä ja kulutamme viihdettä”, Heljakka toteaa.
“Leikki on ikuisesti disruptoivaa. Se on jatkuvasti muuntuvaa ja iäti muutoksen tilassa. Tällä hetkellä leikki käy läpi erityisen isoa murrosta, ja voidaan puhua teknologisoituvasta leikistä, jota tutkin myös tekeillä olevassa väitöskirjassani. Leikki tunkeutuu eri tavoin kaikille alustoille ja kaikkiin ympäristöihin liikuttaen niin kehoa kuin mieltä”, hän jatkaa.
“Toki on hyvä huolehtia siitä, ettei teknologia hautaa kaikkia muita leikin muotoja alleen, mutta samalla kannattaa muistaa se, että lapset oppivat myös älylaitteita käyttäessään taitoja, joista heille on hyötyä elämässään”, Heljakka summaa.
Peltola on samoilla linjoilla. ”Olisi hienoa, jos jokainen lapsi ja perhe löytäisi heille sopivan tavan liikkua ja leikkiä yhdessä ja erikseen. HopLopissakin voi samassa seikkailupuistossa leikkiä mitä mielikuvituksellisimpia rauhallisia tai villimpiä leikkejä, pelata ohjaajan kanssa tai itsenäisesti liikunnallisia pelejä ja tehdä älyä haastavia mobiilitehtäviä.”
Leikin arvostus ei näy arjen tasolla
Leikin asiantuntijat muistuttavat vanhempien roolin tärkeydestä mielekkään tekemisen ja leikin mahdollistajina.
“Meidän aikuisten tehtävämme on mahdollistaa lasten leikkiminen. Vanhempien ei tarvitse osata esimerkiksi analysoida leikkejä mitenkään, vaan tärkeää on, että arvostamme lapsen näkökulmaa ja annamme leikille aikaa. Tämä voi tarkoittaa käytännössä vaikkapa sitä, että kyyditsemme lapsen kauempana asuvan kaverin luokse ”, Tigerstedt sanoo.
91% kyselyyn vastanneista, eli käytännössä katsoen jokainen suomalainen toivoo, että lapset leikkisivät enemmän. Iso kysymys kuuluukin, näkyykö tämä arkisissa valinnoissamme?
“Oma toiveeni olisi, että aikuiset opettelisivat leikkimään ja uskaltaisivat lähteä mukaan lasten touhuihin. Silloin kaikilla lapsilla olisi paremmat eväät kasvuun ja kehitykseen”, Tigerstedt toteaa.
“Leikki on vakava, mutta ei vakavamielinen asia ja se kuuluu ihan meille kaikille. Me aikuiset voimme olla leikin mahdollistajia leikkimällä yhdessä lasten kanssa, mutta myös toimia esimerkkinä tuomalla esiin leikkisyyttä aikuisten keskinäisessä toiminnassa. Se on tärkeää, sillä dramaattisesti ajatellen leikin loppu on ihmisyyden loppu”, Heljakka päättää.
* Kyselyn tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 22.-25.09.2022. Tutkimuksen kohderyhmä oli 18-74-vuotiaat ja kyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Haastatellut asiantuntijat
Helena Tigerstedt
Tigerstedt aloitti työuransa Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyks:n lastenklinikan ensimmäisenä toimintaterapeuttina vuonna 1986. Tällä hetkellä hän opettaa toimintaterapeutteja Tallinn Health Care Collegessa ja tekee kliinistä työtä yksityisvastaanotolla Turussa. Hänen ydinosaamistaan ovat sensorisen integraation teoria ja terapia sekä kuvitteellisen leikin tietämys. Tärkeimpänä periaatteena työssään Tigerstedt pitää sitä, että jokaisella lapsella on oikeus leikkiin.
Katriina Heljakka
Lelu- ja leikintutkija Heljakka valmistelee parhaillaan toista väitöskirjaansa teknologisoituvasta leikistä Turun yliopistoon. Aiemmin hän on väitellyt aikuisten lelusuhteista Aalto yliopistoon vuonna 2013. Tutkimustyön lomassa hän on toiminut mm. Peli- ja lelusuunnittelijana ja lastenkirjojen kirjoittajana. Heljakan mielestä leikki kuuluu kaikille.
Seikkailupuisto HopLop
HopLop on Suomen suurin seikkailupuistoketju ja merkittävin yksityinen lasten liikuttaja. HopLop on perustettu vuonna 2005 ja sillä on 17 toimipistettä ympäri Suomea. Saksan ensimmäinen HopLop avattiin vuonna 2018. HopLop haluaa tuoda iloa ja riemua lapsiperheiden arkeen ja tehdä siitä helpompaa turvallisuudesta tinkimättä.
www.hoplop.fi
